Eidetind-vuori Pohjois-Norjassa. Olen harrastanut kiipeilyä lähes 20 vuotta, ja kuva on eräältä reissulta vuosien takaa. Vaativa akateeminen työ vaatii huvit, jotka todella irrottavat arjesta ja asettavat asiat mittasuhteisiin.

Suomeksi


Olen digitaalisen kulttuurin dosentti ja erikoistunut digitaalisen teknologian ja kaupunkien tutkimiseen. Taustani on kulttuuriantropologiassa, ja erityisalani ovat design-antropologia ja ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkimus. Tällä hetkellä työskentelen Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella akatemiatutkijana ja opetan ja ohjaan informaatioverkostojen koulutusohjelmassa. Tutkimuksessani on kolme laajaa teemaa: olen tarkastellut teknologian suunnitteluprosessien muotoutumista, uuden teknologian omaksumista ja merkitystä ihmisten arjessa sekä uuden teknologian laajempia yhteiskunnallisia merkityksiä. Työtäni värittää tieteidenvälisyys, sillä olen vuodesta 2010 ollut mukana erilaisissa tieteidenvälisissä tutkimushankkeissa, joissa muun muassa kulttuuriantropologia, tietotekniikan tutkimus ja muotoilu ovat kohdanneet.

Väitöskirjassani Smart Futures Meet Northern Realities: Anthropological Perspectives on the Design and Adoption of Urban Computing (2015) tutkin empiiristen aineistojen valossa Oulussa asuvien nuorten aikuisten (20-30 v.) tietotekniikan (ICT) käyttöä arkipäivässä sekä teknologiaan liittyviä asenteita, arvoja ja tarpeita. Näitä myös verrattiin ikääntyneiden (yli 65 v.) näkemyksiin. Lisäksi analysoin uuden kaupunkiteknologian suunnitteluprosessia sekä peilasin suunnittelijoiden ja päättäjien visioita kaupunkilaisten käytäntöihin ja näkökulmiin. Kolmanneksi tarkastelin pohjoisten olosuhteiden, kuten pimeyden ja vaihtelevien vuodenaikojen, vaikutusta nuorten aikuisten tietotekniikan käyttöön. Näiden tietojen pohjalta ideoitiin uusia suuntia kaupunkiteknologialle.

Tällä hetkellä keskeisin tutkimusteemani on älykaupungit ja digitaalinen eriarvoisuus. Olen väitökseni jälkeen perehtynyt muun muassa suunnitteluantropologiaan (design anthropology), jossa antropologialle tyypillistä tiedontuotantoa pyritään yhdistämään erilaisiin suunnitteluprosesseihin, sekä spekulatiivisiin suunnittelu- ja tutkimusmenetelmiin kuten suunnittelufiktio (design fiction).