Kirjastot ja tekoäly

Minut kutsuttiin puhumaan Espoossa 4.–6. lokakuuta 2023 järjestetyille Kirjastonjohtajien neuvottelupäiville, ja kävin pitämässä Nuuksion huikeissa syysmaisemissa noin tunnin mittaisen puheenvuoron tekoälystä yhteiskunnallisena ilmiönä.

Kirjastoyhteistyö juontaa juurensa jo vuosien taakse, koska olen vuodesta 2016 alkaen ollut mukana erilaisissa projekteissa, joissa uutta teknologiaa suunnitellaan yhdessä kirjastojen kanssa tai kokeillaan kirjastoissa. Suomalaisten yleisten kirjastojen rooli uuden teknologian airueena on mielestäni todella kiehtova ja tärkeä – itsekin käytin Internetiä aikoinaan 1990-luvulla ensimmäisiä kertoja Rovaniemen pääkirjastossa. Teknologinen osaamattomuus ja osattomuus rapauttaa herkästi demokraattista yhteiskuntaa, joten kirjastojen rooli muun muassa tasavertaisuuden, sivistyksen ja vapaan tiedonvälityksen tyyssijoina sisältää ajatuksen, että ihmisillä pitää kirjastoissa olla mahdollisuus tutustua uusiin teknologioihin matalalla kynnyksellä. Myös kirjastolaki tukee tätä tavoitetta.

Photo: Ilkka Uusitalo

Puheenvuorossani määrittelin tekoälyä ja kerroin esimerkiksi nyt pinnalla olevien generatiivisten tekoälysovellusta toimintaperiaatteista, mutta enemmän keskityin hahmottelemaan sitä historiallista ja teknologian kehitystä yleisemmin värittävää taustaa, jonka pohjalta tekoäly ilmiönä ponnistaa. Tekoäly ideana on todella vanha, ja juontaa juurensa esimerkiksi Antiikin Kreikan mytologioihin. Toisaalta nykyistä kehitystä muovaavat ajatusmallit kuten teknologinen determinismi ja teknologinen solutionismi, jotka tuottavat kritiikitöntä suhtautumista teknologiaan: sen ajatellaan kehittyvän vääjäämättä koko ajan paremmaksi, ja ratkaisevan kaikki yhteiskunnalliset ongelmat, vaikka niiden juurisyyt olisivat sosiaalisia, kulttuurisia ja monenlaisiin valtarakenteisiin liittyviä.

Tekoälyä tulisi tarkastella yhteiskuntatieteellisissä ja humanistisissa kehyksissä, ja kehittää monitieteisesti.

Entäpä kirjastojen rooli? Puheenvuoroani seuraavassa inspiroivassa keskustelussa kirjastojen edustajat osoittivat olevansa vilpittömän kiinnostuneita tekoälystä ja sen mahdollisuuksista, mutta myös kannattivat ajatusta sen asettamisesta kontekstiinsa ja kehittämistä niin, että se on sopusoinnussa yhteiskunnan perusperiaatteiden ja yhteisesti määriteltyjen arvojen kanssa. Yksi seikka, jonka he nostivat esille, oli osaaminen. Miten kirjastoihin saataisiin lisää digitaaliseen teknologiaan liittyvää osaamista?